Onnea Suomi 200 vuotta! (16.1.2018)

16.1.2018

Millaista olisi arvokas työelämä 200-vuotiaassa Suomessa? Blogissa kysymystä pohtivat Niklas Reuter, Jari Salo & Karri Sunnarborg

Onnea Suomi 200 vuotta!

Millaista olisi arvokas työelämä 200-vuotiaassa Suomessa? Yksi ihmisen psykologisista perustarpeista on kokea olevansa aidosti osa jotain ryhmää. Työyhteisö on yksi tällainen keskeinen ryhmä ihmisen elämässä. Haluamme kuulua työyhteisöön, jossa on turvallista työskennellä, jossa ihmiset välittävät ja tukevat toisiaan.

Myös kurkistus sadan vuoden taakse Suomen itsenäisyyden alkuaikoihin kertoo yhteisöllisyyden merkityksestä. Suomen menestystarinaa köyhyydestä maailman parhaiden joukkoon ei rakennettu itsekkyyden ohjaamana. Tähän tarinaan tarvittiin aivan toisenlaisia arvoja: yhteisöllisyyttä, toisista huolehtimista ja välittämistä. Toki jokainen on kantanut huolta omasta perheestään, mutta kansamme hyveisiin on tunnetusti kuulunut yhtä lailla myös muun lähiyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen.

Yksi keskeinen väline Suomen menestystarinassa on ollut työn tekeminen. Työ on luonut materiaalista hyvää jaettavaksi, mutta se on vastannut myös ihmisten yhteisöllisyyden tarpeeseen ja kokemukseen omasta merkityksestä osana tuota suurempaa tarinaa. Lukuisilla kansainvälisillä mittareilla vuodesta toiseen noteerattu tarinamme tasa-arvoisesta ja kyvykkäästä yhteiskunnasta on rakennettu yhteisöllisten periaatteiden varaan.

Yksilökeskeisyyden ja itsekkyyden sanotaan syrjäyttäneen yhteisöllisiä arvoja suomalaistenkin sisäisessä kompassissa. Työelämä näyttää pirstoutuvan selviytymiskamppailuksi, jossa vahvimmat voittavat. Eriarvoistumisen kasvu vaikuttaa vääjäämättömältä. Heikoimpien osana on jäädä markkinoiden hallitseman pelikentän ulkopuolelle. Toisaalta perusinhimillinen tarve kuulua yhteisöön ei ole kadonnut minnekään. Se tuntuu pikemminkin korostuvan erilaisissa yhteiskunnallisissa vastakkainasetteluissa, vihapuheessa jne.

Miten työnteon yhteisöllisyyttä tukevaa ja vahvistavaa roolia voidaan vaalia edelleen? Millainen työpaikan toimintakulttuuri ja johtaminen vahvistavat yhteisöllisyyden arvoja? Oikeudenmukaisuuden ja empaattisuuden varaan rakentuva eettinen toimintakulttuuri on hyvinvoivan työyhteisön kulmakivi. Tällaiseen ryhmään ihminen kuuluu mielellään, sitoutuu sen tavoitteisiin ja on samalla osa itseään suurempaa tarinaa. Työn tekeminen on oman elannon hankkimista mutta se on samalla yhteisöllisyyden arvoja vahvistavaa toimintaa. Sama koskee yrityksiä: yrityksen pitää tavoitella omaa menestystään, mutta samaan aikaan sen pitää toimia hyvänä yrityskansalaisena myös yhteisön parhaaksi.

Työn tekemiseen liittyvät yhteisölliset arvot ovat ohjanneet ja kantaneet tätä kansakuntaa jo sata vuotta nykyiseen menestykseen. Näitä samoja toisista huolehtimisen ja välittämisen arvoja pitää vaalia ja vahvistaa työpaikoilla edelleen, jotta voimme hyvästä syystä onnitella menestyksellistä Suomea myös seuraavien sadan vuoden päästä: Onnea Suomi 200 vuotta!

European Business Ethics Network (EBEN) Suomi

Niklas Reuter, puheenjohtaja

Jari Salo, hallituksen jäsen

Karri Sunnarborg, sihteeri