Eettisyys yhä vahvemmassa roolissa liike-elämässä (26.9.2022)

Teksti: Erika Heiskanen

Mikä on eettistä? Mistä voi ennakkoon tietää, onko joku teko sellainen, että siitä joutuu tilille ja mediaryöpytyksen kohteeksi joskus myöhemmin? Ennakointi ei ole helppoa, mutta siihen on keinoja olemassa. 

Määritelmät ja tulkinnat muuttuvat ajassa ja aiheuttavat päänvaivaa markkinoijille ja tuotekehittäjille, kokonaisille organisaatioille sekä jokaiselle yksilölle. Eettisyys ja sen puute aiheuttavat myös paljon tunteita: voimaantumista ja valaistumisia, mutta myös ahdistusta, pelkoa ja raivoakin. 

Määrittely vaikuttaa siihen, kuka voi toimia johtajana, millaisia käytäntöjä organisaatioilta odotetaan, minkälaisen markkinointikampanjan voi lanseerata ja mihin suuntaan strategiaa on syytä reivata. On ymmärrettävää, että määritelmän jatkuva eläminen aiheuttaa myös negatiivisia tunteita. 

Kuten elämä muutenkin, eettisyydenkin rajat ovat vain osin ennakoitavissa. Usein kuitenkin on tunnistettavissa erilaisia merkkejä muutoksesta jo pitkään ennen kuin käännekohta tapahtuu.

Määritelmät rakentuvat keskusteluissa ja käytännöissä

EBEN Suomi ry:n perustamiskokouksessa 2008 oli vahva henki siitä, että tarvitaan keskustelufoorumi, jossa voidaan yhdessä rakentaa ymmärrystä siitä, mikä on eettistä ja mikä ei. Samalla ymmärrettiin, että konsensusta ei tule koskaan syntymään, eikä sitä asetettu tavoitteeksikaan. Ei haluttu, että yhdistyksestä muodostuu taho, joka sormi pystyssä olisi tuomitsemassa milloin mitäkin.

Keskustelua on riittänyt. Viime vuosina johtamista ja organisaatiota ovat kosketelleet #metoo, johtajasopimukset ja työsuhde-edut, poliittinen vaikuttaminen ja rahoitus sekä jääviyskysymykset. Monesta asiasta käydään keskusteluja yhteiskunnassa ja globaalistikin pitkään, kunnes jokin tapahtuma sysää ylämäessä jumittaneen pallon yli mäen laen, ja herätään siihen, että tämä vanha ja valitettava tapa on kerta kaikkiaan hapantunut ja tapahtuu voimakas tarttuminen asiaan. 

Suomalaisen keskustelun ominaispiirteet

Ihmisoikeuskysymykset ovat Suomessa olleet pitkään pimennossa. Ehkä olemme uskoneet, että meillä ei ole ihmisoikeusongelmia. Saavutettavuus? "No eihän sinne ole kuin pari porrasta.” Seksuaalivähemmistöt? “No eihän kenenkään makuuhuoneasiat kuulu työpaikalle.” Romanit? Maahanmuuttajat? Rasismi? Saamelaiset? Lista on pitkä.

Nyt opettelemme tunnistamaan ja puhumaan asioista. Edelläkävijäorganisaatiot ovat jo ottaneet monta askelta oman vastuunsa tunnistamiseksi ja roolin kääntämiseksi aktiiviseksi: sen sijaan, että vältetään rikkomasta ihmisoikeuksia; mietitäänkin, miten niitä voidaan edistää. Joillakin fokus on tosin eksynyt pelkkään markkinointikikkailuun, mutta sekin voi olla tarpeellinen kehitysvaihe. Markkinointikikkailu ärsyttää monia ja se voi olla haitallista brändin näkökulmasta, mutta organisaation kypsyys ja kyvykkyys ei välttämättä heti riitä aitoon tekemiseen ja siksi on ensin tarpeen yrittää näyttää nätiltä.

Toinen, meillä syvästi uskomuksena elävä asia, on korruption puuttuminen. Olemme ajatelleet, että meillä ei ole korruptiota eli emme ole osanneet ollenkaan tunnistaa sen eri ilmenemismuotoja. Kolmas uskomuksemme on ollut, että luonnollista ympäristöä ei tarvitse suojella, koska “vaikutuksemme ilmastonmuutoksessa on niin marginaalinen", “eikä Suomesta vesi tai metsä lopu”.

Onneksi olemme nyt heränneet näihin kysymyksiin ja jatkuvasti etsimme ja löydämme uusia ja parempia tapoja sekä tunnistaa että torjua vahinkoja.

Ennakoinnin taito

Miten voi yrittää ennakoida merkityksiä muutaman vuoden päähän? Aukotonta tapaa ei ole, mutta itseltään voi kysyä muutamia kysymyksiä.

• Tekeekö mieli jättää jokin asia kertomatta läpinäkyvästi?
  • Tunnistat itsekin, että tämä ei oikein kestä päivänvaloa.
• Miten erilaiset ihmiset voivat käyttää tuotettamme/palveluamme, erityisesti digitaalisia sellaisia?
  • Esim. saavutettavuus, helppokäyttöisyys, kätisyys, korkeus
• Jätetäänkö jokin ihmisryhmä luomamme todellisuuskuvan ulkopuolelle?
  • Esim. johtoryhmässä, puheissamme tai mainoskuvissamme vain naisia / miehiä / valkoisia / hoikkia / heteroita / käveleviä
• Roolitetaanko ihmiset stereotyyppisesti puheissamme ja kuvastoissamme?
  • Esim. kuvissa tai puheissa johtaja / asiantuntija / perhe tms. linkitetään kapeaan kuvastoon
• Vahingoittaako tämä jotakuta nyt tai myöhemmin?
  • Vahinko voi olla henkinen, taloudellinen tai luonnolliseen ympäristöön kohdistuva
• Miltä tämä näyttäisi lehden etusivulla nyt?
• Ilmoittaisiko joku tästä väärinkäytösten ilmoituskanavaan?

Innostavat keskustelut Euroopassa eri foorumeilla saivat haaveilemaan keskustelufoorumista myös Suomeen. Sen innostuksen myötä perustettiin EBEN Suomi ry. Ensimmäiset vuodet yhdistyksen puheenjohtajana antoivat paljon, vuosien varrella on käyty lukemattomia antoisia ja inspiroivia keskusteluja.

Tarina jatkuu ja tänä vuonna fokuksessa on moninaisuus ja inkluusio. Suosittelen lämpimästi osallistumista tilaisuuksiin etänä tai läsnä ollen. Antoisia kohtaamisia!

Erika Heiskanen

Partneri, Juuriharja Consulting Group Oy

Kirjoittaja Erika Heiskanen on Juuriharja Consulting Group Oy:n perustajapartneri ja EBEN Suomi ry:n perustajajäsen, sekä ensimmäinen puheenjohtaja. Erika on auttanut innostavasti sekä yksityisen sektorin että julkishallinnon toimijoita etiikan kysymyksissä, haasteissa ja ratkaisuissa! yli 20 vuoden ajan. Erikan viimeisin kirja on Eettinen johtaminen – tie kestävään menestykseen (2008).